EF Stories: Tuvali EF Málagassa

16-vuotias Tuvali kehitti espanjan kielen taitoaan aurinkoisessa Málagassa kesällä 2020. Hän kertoo parhaista muistoistaan sekä siitä, millaista oli matkustaa ulkomaille koronapandemian aikana.

Miksi lähdit kielimatkalle?

Kielimatkalle lähteminen on ollut aina yksi haaveistani, koska se kuulosti niin hauskalta ja pidän uusien asioiden kokeilemisesta. Päätin lähteä vain muutamaa viikkoa ennen lähtöä, joten päätös oli melko nopea. Se osoittautui kuitenkin yhdeksi elämäni parhaista päätöksistä.

Olin kyllästynyt Ruotsin kylmään säähän ja kotona pyörivään arkeen, ja kun näin mainoksen kielimatkasta, kiinnostuin heti.

Lähditkö yksin vai ystävän kanssa?

Lähdin täysin yksin, ja olen todella iloinen siitä päätöksestä. Silloin on tavallaan ”pakko” tutustua uusiin ihmisiin eikä jää vain oman kaverin seuraan. Olin etukäteen hermostunut siitä, etten ehkä tutustuisi kehenkään, mutta heti lentokentälle päästyäni olo helpottui.

Ensimmäinen tapaamani ihminen oli ihana ryhmänvetäjämme Andrea, joka jutteli jatkuvasti ja loi heti rennon tunnelman. Hermostuneisuus katosi nopeasti, ja muiden opiskelijoiden kanssa jutteleminen tuntui heti hyvältä.

Oliko espanjan puhuminen vaikeaa?

Aluksi se tuntui hieman oudolta. Yritimme puhua espanjaa niin paljon kuin mahdollista, mutta koska residenssissä oli myös englannin opiskelijoita, puhuimme heidän kanssaan usein englantia. Ryhmäaktiviteeteissa kuitenkin yritimme parhaamme.

Jälkikäteen ajateltuna koen, että puhutun espanjan taitoni kehittyi todella paljon, kun pakotin itseni käyttämään kieltä.

Millainen tavallinen päivä Málagassa oli?

Arkisin heräsimme noin kahdeksalta “asunnossamme”. Meillä oli tapana aloittaa aamu musiikilla ja tanssilla, jotta heräisimme kunnolla valmistautuessamme päivään. Odotin aina innolla aamiaista – perusjuttuni olivat lämmitetyt leivät suklaalla (joita ikävöin yhä).

Sitten kiirehdimme tunneille. Oli ihanaa, että kaikki sijaitsi samassa residenssissä. Tunnit vaihtelivat, mutta ne olivat hauskoja, vaikka koulu saattaakin kuulostaa tylsältä. Teimme elokuvia, suullisia esityksiä ja teatteria. Hauskinta oli kuitenkin lähteä kaupunkiin juttelemaan paikallisten kanssa. En olisi uskonut, että espanjani kehittyisi niin paljon.

Oppitunnit olivat klo 9–12, minkä jälkeen söimme lounaan ja vietimme hetken rennosti ennen iltapäivän aktiviteetteja. Vapaa-ajalla pelasimme koripalloa, uimme residenssin altaassa, pelasimme pelejä ja tanssimme usein ohjaajien kanssa.

Aktiviteetit vaihtelivat, mutta kaikki olivat todella hauskoja. Suosikkejani olivat koskenlasku, vesiurheilu ja hamam. Yksi asia on varma – emme kyllästyneet hetkeäkään näiden kolmen viikon aikana.

Illalla päivällisen jälkeen keksimme itse tekemistä, kuten jätskillä käymistä, koripallon pelaamista, jalkapalloturnauksia muiden maiden ryhmiä vastaan tai vain rentoa hengailua jonkun parvekkeella.

Hiljaisuus alkoi klo 23, minkä jälkeen olimme yleensä huoneissamme.

Mikä oli parasta kielimatkassa?

Kaikki oli kuin taikaa – muisto koko elämän ajaksi. Sain kokea upeita asioita, tavata ihania ihmisiä, oppia uudesta kulttuurista ja koen kasvaneeni ihmisenä.

Olen äärimmäisen kiitollinen tästä matkasta. Upeat ystäväni tekivät kokemuksesta vieläkin erityisemmän, ja uskon monien heistä olevan elinikäisiä ystäviä.

En voi myöskään olla mainitsematta ihmistä, joka teki kaikesta sata kertaa hauskempaa – ihana ohjaajamme Andrea. Hän sai meidät kaikki nauramaan energiallaan ja iloisella olemuksellaan. Hän loi jo ensimmäisestä päivästä lähtien tiiviin ryhmän, joka lopulta tuntui isolta perheeltä. Kaikkea on vaikea pukea sanoiksi, mutta kaikki oli yksinkertaisesti upeaa.

Millaista oli matkustaa pandemian aikana?

Aluksi tuntui oudolta tulla Espanjaan, jossa pandemiaan suhtauduttiin hieman eri tavalla. Maskia piti käyttää koko ajan, mikä oli erilaista, mutta siihen tottui nopeasti eikä se ollut minulle iso asia.

Pandemia vaikutti moniin asioihin, kuten aktiviteetteihin, mutta koen, että kaikki olivat vain niin iloisia päästessään pois kotoa, että teimme tilanteesta parhaan mahdollisen. Vaikka kuulimme usein lauseen “la mascarilla, por favor”, kaikki sujui lopulta hyvin.

Kuumassa säässä maskin käyttäminen oli välillä raskasta, mutta siihen piti vain sopeutua. Lopulta kaikki meni paremmin kuin olin etukäteen kuvitellut, eikä suuria ongelmia tullut vastaan.