EF Stories: Anna Saksasta EF Eastbournessa

Jo ennen kuin olin edes kuullut EF Language Travelista, tiesin yhden asian varmasti: jos lähtisin englanninkieliseen maahan, sen pitäisi olla Englanti. Missä muualla voisi kokea elämää ja kulttuuria, joka on niin aidosti brittiläistä, kuin itse Ison-Britannian sydämessä?

Kaikki alkoi siitä, että valitsin matkakohteekseni Eastbournen. Tämä noin 100 000 asukkaan pikkukaupunki sijaitsee aivan Englannin kanaalin rannikolla ja kuuluu East Sussexin kreivikuntaan. Ennen kuin pääsin kuitenkaan tutustumaan Eastbourneen kunnolla, asuin aluksi Bexhill-on-Seassa, joka sijaitsee noin 23 kilometrin päässä. Valitsin aluksi isäntäperheen, ja ne voivat sijaita kauempana Eastbournesta. Pitkä välimatka kuitenkin kompensoitui Bexhillin sijainnilla: sen rantaa reunustavat puistot, ja pienemmän väkiluvun sekä ympäröivän maaseudun ansiosta paikka tuntuu paljon kodikkaammalta. Lisäksi sekä Bexhill että Eastbournen alue huokuvat tyypillistä brittiläistä pikkukaupunkitunnelmaa: tiilitaloja, katuja täynnä pieniä erikoisliikkeitä, joita Saksassa ei juuri näe suurten ostoskeskusten tai Amazonin vuoksi. Ikään kuin vastalauseena kapitalismille britit ostavat mieluummin tavaransa pienistä erikoisliikkeistä, mikä tuo kaupunkiin myös monipuolisuutta.

Isäntäperheestä minun on kuitenkin sanottava myös jotain kriittistä: vaikka isäntävanhemmat olivat todella ystävällisiä, hygieniassa oli merkittäviä puutteita, minkä vuoksi päätin vaihtaa Residence-majoitukseen jo viikon jälkeen. Residence tarjosi hygienian lisäksi monia muitakin etuja. Kyseessä on EF:n tarjoama hotellityyppinen majoitus Eastbournessa yli 18-vuotiaille opiskelijoille. Se on täysin uusi ja sijaitsee noin 30 metrin päässä rautatieasemasta (Eastbournen keskustassa) sekä vain 2–5 minuutin kävelymatkan päässä EF:n kielikoulusta.

Vaikka asuin isäntäperheessä vain viikon, opin silti paljon brittiläisestä kulttuurista, asioita joita en olisi todennäköisesti oppinut pelkästään kielikoulussa – kuten ruokailutapoja tai tiettyjä idiomeja. Oli kyseessä Residence tai isäntäperhe, molemmissa on omat etunsa. En myöskään halua yleistää kokemustani, sillä kuulin monilta EF-opiskelijoilta, joilla oli erittäin positiivisia kokemuksia isäntäperheistään.

Palatakseni ensimmäisiin päiviin: saavuttuani Bexhilliin asettauduin aloilleni ja tutustuin kaupunkiin, erityisesti junien aikatauluihin, jotka määrittelivät arkeani seuraavan viikon ajan. Mukava yksityiskohta Englannin rautatieasemilla ovat ilmaiset sanomalehdet, jotka tekevät noin 20 minuutin junamatkasta miellyttävämmän ja auttavat samalla kehittämään englannin kielen taitoa. Eastbourneen saavuttuani kävelymatka asemalta pieneen mutta kauniisti remontoituun kouluun kesti 5–10 minuuttia. Huonetoverini (taiwanilainen ja espanjalainen) näyttivät minulle reitin, mutta ensimmäisenä koulupäivänä jouduin pärjäämään ilman heitä, sillä aluksi opiskelijat kutsutaan odottamaan ja rekisteröitymään oleskelutilaan, jossa istutaan mukavilla sohvilla ja koetaan heti opiskelijoiden kulttuurinen monimuotoisuus.

Kaikki paikalla olevat opiskelijat ovat samassa tilanteessa, joten keskustelun aloittaminen on helppoa. Halusitpa tai et, löydät nopeasti ryhmän, jonka kanssa tunnet olosi mukavaksi – iästä tai kansallisuudesta riippumatta.

Tämä on mielestäni koko kielimatkan paras puoli: olet enemmän tai vähemmän pakotettu olemaan vuorovaikutuksessa eri maista tulevien ihmisten kanssa (asuin aluksi japanilaisen, taiwanilaisen, espanjalaisen ja arabialaisen kanssa). Sen ansiosta opit valtavasti muista kulttuureista, erilaisista näkökulmista esimerkiksi maailmanlaajuisiin kysymyksiin ja pääset myös purkamaan vanhentuneita stereotypioita. Jos esimerkiksi ajattelee, että kaikki arabit ovat rikkaita, uskonnollisia ja naisvihamielisiä, ei todennäköisesti ole koskaan ollut heidän kanssaan tekemisissä. Vain vuorovaikutuksen kautta voi ymmärtää toisten näkökulmia ja muodostaa perusteltuja mielipiteitä. Minulle selkeni esimerkiksi arabimaiden hallintojärjestelmien taustat sekä se, miksi jotkut venäläiset suhtautuvat myönteisesti Putiniin. Ymmärsin, ettei mikään mielipide ole täysin objektiivinen, ja tällaisten keskustelujen kautta rasismilla ja ennakkoluuloilla ei enää ole sijaa elämässäni.

Jokaisen on muodostettava oma mielipiteensä EF-koulun opetuksesta ja koulujärjestelmästä. Omasta mielestäni paras tapa oppia englantia on uppoutua kieleen: katsoa elokuvia englanniksi sekä lukea ja puhua englantia niin paljon kuin mahdollista. Englannin oppiminen ei tapahdu pelkästään koulussa – se ei ole koulun ainoa tehtävä. Koulu voi kuitenkin auttaa merkittävästi, sillä jos todella haluaa oppia tämän monimutkaisen ääntämisen ja slangin kielen, täytyy itsekin nähdä vaivaa.

Voisin kertoa vielä paljon nähtävyyksistä, vapaa-ajan ohjelmasta ja tunneista, mutta se menisi liian pitkäksi, ja jokainen kokee nämä asiat omalla tavallaan.

Jos joku on jaksanut lukea tänne asti, toivotan hänelle ihanaa aikaa Englannissa (jos matka on suunnitteilla) ja pyydän anteeksi pitkää kertomusta.

Haluatko sinäkin lähteä kielimatkalle? Tilaa ilmainen esitteemme tai tutustu kielimatkaohjelmiimme ulkomailla.