EF Stories: Ayano Japanista EF Bostonissa

Miksi päätit lähteä opiskelemaan Bostoniin?

Päätin lähteä opiskelemaan Bostoniin ystäväni inspiroimana.
Viime kesänä osallistuin leirille, jossa tapaamani ystävät innostivat minua opiskelemaan ulkomailla. Keskustelin asiasta etukäteen lukioni kanssa ja varmistin, että vaikka minut merkittäisiin poissaolevaksi, minun ei tarvitsisi uusia luokka-astetta.

Valitsin Bostonin, koska se ei ole ainoastaan suuri kaupunki, vaan siellä on myös paljon luontoa. Minusta tuntui, että se olisi mukava paikka asua ja elää.

Elämä Bostonissa

Liikkuminen Bostonissa on helppoa. Vaikka kulkuvälineet eivät aina saavu täysin aikataulun mukaisesti, niitä kulkee usein ja ne ovat edullisia. Bostonilaiset ovat myös todella ystävällisiä – kaikki, joilta kysyin neuvoa, auttoivat minua hymyillen.

Bostonin rakennukset ovat uskomattoman kauniita, ja kaupungissa liikkuessa tuntuu välillä siltä kuin olisi elokuvan päähenkilö. Lisäksi kaupungissa on paljon museoita ja yliopistoja, jotka ovat erittäin mielenkiintoisia. Suosittelen Bostonia lämpimästi ulkomailla opiskelun kohteeksi.

Ajatuksiani opiskelusta Bostonissa

Koen, että aktiivisuus on erittäin tärkeää opiskellessa Bostonissa. Rehellisesti sanottuna on täysin mahdollista viettää aika tekemättä mitään – mutta se ei eroa mitenkään Japanissa olemisesta.

Itse yritin puhua mahdollisimman paljon ihmisille, ja sen ansiosta sain paljon ystäviä ja tuttavia. En tiedä, kuinka paljon englannin taitoni varsinaisesti kehittyi, mutta tunsin ainakin tottuneeni puhumaan englantia ystävieni kanssa. Uskon, että tämä on erinomainen tapa kehittää puhumistaitoa.

Katumus siitä, että ei lähde, voi jäädä mieleen koko loppuelämäksi. Tärkeintä ei ole se, osaako kieltä vai ei, vaan se, haluaako lähteä.

Jos en olisi lähtenyt, olisin katunut sitä koko loppuelämäni.

Totta kai olin huolissani, mutta vaikka olisin jäänyt Japaniin murehtimaan, en olisi saanut vastauksia. Kun olin jo perillä, minun oli vain selvitettävä asiat itse. Ulkomailla oli paljon ihmisiä, jotka tukivat minua, ja opin sekä koin paljon enemmän kuin mitä etukäteen pelkäsin.

Sillä ei ollut merkitystä, osasinko puhua englantia vai en. Minusta tärkeämpää oli se, halusinko lähteä. Todellisuudessa lähdin, vaikka en osannut englantia kovin hyvin – ja minulla oli silti aivan mahtavaa.
Jos sinulla on edes pieni halu lähteä, sinun täytyy vain tehdä se!