Miksi englannin taidolla on niin suuri merkitys

Englannin taidon merkitys on suuri ensinnäkin siksi, että se on arvokasta valuuttaa työmaailmassa ja antaa yksilöille mahdollisuuden kansainväliseen elämään. Sillä on kuitenkin merkitystä myös valtiollisella tasolla, sillä englannin osaaminen voi kertoa paljon maan tulevaisuudennäkymistä, innovointipotentiaalista ja taloudellisesta kilpailukyvystä.

EF Education Firstin kymmenes EF English Proficiency Index (EF EPI) -raportti on jälleen asettanut maat ja alueet englannin osaamistason mukaiseen järjestykseen. Tulokset perustuvat yli 2,2 miljoonan aikuisen suorittamiin englannin tasotesteihin.

Tämän vuoden raportin keskeisiä havaintoja:

• Kokonaisuutena englannin osaamistaso on nousussa. Väkiluvun perusteella painotettu, maailmanlaajuinen keskiarvo pysyi entisellä tasollaan, mutta 26 maata kohensi tulostaan merkittävästi ja maita, jotka suoriutuivat huomattavasti heikommin kuin viimeksi, oli ainoastaan seitsemän.

• Euroopan unionin kielitaso parani. Ranska nosti pisteitään jo kolmantena vuotena peräkkäin, mutta Espanja ja Italia ovat yhä jäljessä muista.

• Aasian kielitaso laski lievästi, ja maiden välinen vaihtelu on yhä suurta. Kiinan osaamistaso on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta lähes puolet Aasian maista sai huonommat pisteet kuin viime vuonna.

• Latinalaisessa Amerikassa englannin osaaminen on kasvussa, ja 12 maata 19:sta paransi pisteitään viime vuodesta. Tämä selittyy osittain huomattavalla panostuksella opettajien kouluttamiseen.

• Afrikassa kielitaso kohosi muutamissa maissa, mutta heikentyi toisissa. Kokonaisuutena englannin osaamisessa onkin yhä huomattavaa vaihtelua Afrikan maiden välillä.

• Lähi-idän osaamistaso oli hieman aiempaa korkeampi, mistä voi kiittää hallitusten toimenpiteitä. Lähi-idän yleinen kielitaso on kuitenkin heikompi kuin muilla maailman alueilla.

Raportissa nousi myös esille, että englannin osaamistaso korreloi kansainvälisen verkottuneisuuden, teknologian kehittyneisyyden, korkeamman innovaatiotason ja jopa avoimuuden sekä sosiaalisen ja poliittisen oikeudenmukaisuuden kanssa.

Yksilötasolla raportissa nousi esille myös seuraavaa:

• Nuoret, 26–30-vuotiaat aikuiset puhuvat parasta englantia, ja 21–25-vuotiaat ovat toisella sijalla. Tuloksissa heijastuu, että englanti on yhä enemmän läsnä erilaisissa nuorten kohtaamissa tilanteissa, aina yliopisto-opetuksesta työmaailmassa saatavaan harjoitukseen saakka.

• Miehet alkavat saavuttaa naisia keskimääräisen englannin osaamisen saralla: heidän kokonaistuloksensa parani viime vuodesta, ja Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa he pärjäsivät jo naisia paremmin.

• Esihenkilöiden englannin taito on parempi kuin alemmissa rooleissa työskentelevillä, mutta he päihittävät myös korkeammat (ja usein vanhemmat) johtotason henkilöt. Löydös korostaa, että englannin osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota kaikissa yrityksen toiminnoissa, jotta sekä yksittäisten työntekijöiden että koko firman tulevaisuudennäkymiä saadaan kohennettua maailmassa, jossa käydään yhä kovempaa kilpailua.

[

](https://www.ef.fi/blog/wp-content/uploads/sites/18/2020/11/EF-EPI-diagrammi-1.png)

Vaikka EF EPI -tulokset eivät kerro koko totuutta, niistä ilmenee jotakin todella keskeistä: korkea englannin osaamistaso on osa tulevaisuuden menestystä, kansainvälisyyttä ja hyvinvointia. Lisäksi ne painottavat, kuinka kriittinen merkitys on taidoilla, jotka tekevät yksilöistä, yrityksistä ja yhteiskunnista entistä sopeutumiskykyisempiä ja luovat kansainvälisiä yhteyksiä kiihtyvän teknologisen kehityksen edessä.

Jos tahdot tutustua raportin kokonaistuloksiin ja analyysiin siitä, kuinka suomalaisten englannin taito on yhteydessä maamme talouteen, innovaatiokykyyn ja kansainvälisyyteen, vieraile osoitteessa www.ef.fi/epi.