EF:n viimeisimmät tarinat matkustamisesta, kielistä ja kulttuureista
Menu

Aloittelijan opas brittiläiseen huumoriin

Aloittelijan opas brittiläiseen huumoriin

Brittien omalaatuinen huumorintaju saattaa tuntua aluksi hieman hämmentävältä: itseironia ja lähes huomaamaton sarkasmi, jota viljellään naama peruslukemilla, ovat melkeinpä oma kielensä. Ei kuitenkaan syytä huoleen – kokosimme oppaan, joka avulla brittiläinen huumori valkenee myös aloittelijoille.

Naura itsellesi

Brittihuumorin ymmärtämisessä on keskeistä, ettei ota itseään turhan vakavasti – se kun perustuu omien vikojen korostamiseen. Briteillä on tapana irvailla omille epäonnistumisilleen, jotta he vaikuttaisivat vaatimattomilta, samaistuttavilta ja helposti lähestyttäviltä. Tällaisessa huumorissa ei siis ole sijaa suurille egoille.

Leikinlaskumateriaalia ammennetaan etenkin kiusallisista kohtaamisista, kömpelyydestä ja erilaisista noloista hetkistä.

Esimerkkejä:
“En ole kovin hyvä itseni vähättelemisessä.”
”Näytän siltä, kuin olisin valinnut vaatteeni pimeässä.”
”Olen niin huono kokki, että poltan vedenkin pohjaan.”

Koomikkoja:
Jon Richardson, Jack Whitehall ja Sarah Millican

TV-sarjoja:
Would I lie to you?

Hetkonen, oliko tuo vitsi?

Kun itseironiaan yhdistää annoksen hienovaraista sarkasmia, ollaan brittihuumorin ytimessä. Ironia ja sarkasmi on käytännössä kirjattu brittien geeniperimään, ja niitä viljellään maailmanluokan ajoituksella ja naama peruslukemilla niin, että kuulija jää aprikoimaan, oliko kyseessä edes vitsi.

Sarkasmin ymmärtäminen on aina hankalaa vieraassa kulttuurissa. Britanniassa lisähaastetta luo kuitenkin se, ettei paikallisten sarkasmi sisällä juurikaan liioittelua tai adjektiivien ylikorostamista, joista tällaisen huumorin tavallisesti tunnistaa.

Opit kuitenkin hoksaamaan varsin pian, milloin britti on sarkastinen – sitä nimittäin tapahtuu monta kertaa päivässä. Tunnistamistyössä auttavat äänensävy ja asiayhteys sekä erilaiset sanattomat vihjeet, kuten puhujan kasvoille leviävä ylpeä hymy. (Brittien on hankala peitellä riemuaan, kun he onnistuvat laukomaan täydellisesti ajoitetun sarkastisen kommentin.)

Esimerkkejä:
“Oho, osaat siis sittenkin vastata puhelimeen?”
”Junien myöhästyminen on todella nautinnollista.”
”Pidän kovasti siitä, kuinka kovalla soitat musiikkia.”

Koomikkoja:
Jack Dee, David Mitchell ja Stewart Lee

TV-sarjoja:
Politiikan nappula (The Thick of It)
IT-porukka (The IT Crowd)
Konttori (The Office)

Älä ota brittien sanomisia vakavasti

Britit ovat kuuluisia kohteliaisuudestaan. Jos joku paikallinen ”loukkaa” sinua mielellään nokkelilla, kieli poskessa heitetyillä kommenteilla, tämä onkin vuorenvarma merkki siitä, että hän pitää sinusta.

Tällaisia kommentteja ei ole tarkoitettu ilkeämielisiksi, vaan pikemminkin leikkisäksi sanailuksi, joka toteutetaan suu virneessä ja anteeksi pyytelemättä. Britit saattavat myös herätellä keskustelua uusien tuttavuuksien kanssa pilailemalla asioista, jotka heitä erottavat.

Aivan kuten muuallakin maailmassa, myös Britanniassa huumorin hallitseminen vaatii kykyä arvioida, mitä vastapuoli pitää hauskana. Kieli poskessa tokaistu kommentti ei ole aina sovelias. Olennaista on siis hioa huumoriaan siten, että se istuu juuri vallitsevaan tilanteeseen.

Esimerkkejä:
“Miten on mahdollista, ettet ole koskaan nähnyt Frozen-leffaa? Mikä sinua vaivaa?!”
”En voi olla sellaisen henkilön ystävä, joka ei juo teetä.”
”En voi näyttäytyä julkisella paikalla Manchester United -fanin seurassa!”

Koomikkoja:
Ricky Gervais, Lee Nelson ja Simon Amstell

TV-sarjoja:
Putoojat (The Inbetweeners)
Friday Night Dinner
Peep Show

Huumoria voi löytää lähes mistä tahansa

Britit käyttävät huumoria jopa kaikista ikävimpien vastoinkäymisten ja kurjimpien hetkien keventämiseen. On vain harvoja asioita, joista täällä ei vitsailla.

Huumorin tarkoitus ei ole järkyttää tai loukata ketään, vaan nauru toimii eräänlaisena lääkkeenä, kun elämä potkii päähän. Brittiläinen komedia pohjautuukin pitkälti epäonnistumisiin ja huonoon onneen – edellyttäen, että vitsit ovat silti hyvän maun mukaisia (vaikkei niin sanottu ”hirsipuuhuumori” ole myöskään harvinaista).

Useimmissa kulttuureissa huumorilla on oma aikansa ja paikkansa – Britanniassa asia ei ole näin.

Esimerkki:
“Kompastuin ja kaaduin kaikkien edessä, mutta enpähän ainakaan nolannut itseäni!”

Koomikkoja:
Jimmy Carr, Billy Connolly ja Micky Flanagan

TV-sarjoja:
Pikku-Britannia (Little Britain)
Kirjava joukko (Black Books)

Vaikka Britannia on melko vakavamielisen paikan maineessa, tämän kansakunnan perusasetus on itse asiassa huumori. Britit pyrkivät aina tuomaan väriä päiviin ripauksella naurua.

Kuva: Adrian Clark, Flickr / Creative Commons

Omaksu brittihuumoria (ja englantia) paikan päällä!Tutustu tarkemmin

Jaa tämä artikkeli

Viimeisin artikkeli aiheesta: Kielet