EF:n viimeisimmät tarinat matkustamisesta, kielistä ja kulttuureista
Menu

Colazionesta dolceen: Näin syöt kuin italialainen

Colazionesta dolceen: Näin syöt kuin italialainen

Saimme idean tähän artikkeliin Rebeccalta, joka opiskeli italiaa EF:n kampuksella Roomassa. Laadimme Rebeccan luvalla oman versiomme hänen blogipostauksestaan, jossa kerrotaan, miten Italiassa syödään.

Italialaiset suhtautuvat ruokaan todella vakavasti – mikä on varsin sopivaa, sillä sehän on käytännössä heidän keksintönsä. (Okei, ehkä Italiassa ei keksitty ruokaa kokonaisuutena. Pizza on kuitenkin heidän luomuksensa, ja sehän on yksi kaikkien aikojen parhaista ruokaoivalluksista.) Vaikka et pystyisi tällä erää matkustamaan aitojen Italia-herkkujen äärelle, kerromme sinulle sisäpiirin tiedot siitä, miten Italiassa syödään, jotta makunystyräsi pääsevät kokemaan la dolce vitan missä tahansa.

Aamiainen (colazione)

Italiassa aamiainen on kevyt, nopea ja makea. Testaa ainakin cornetto, herkullinen aamiaisleipomus, joka näyttää croissantilta olematta sellainen. Cornetto on paljon makeampi – vähän kuin briossi – ja kätkee usein sisäänsä esimerkiksi hillo- tai nutellatäytteen. Terveellisempiä vaihtoehtoja ovat muun muassa aamiaismurot, jogurtti ja paahtoleipä jollakin levitteellä (eli nutellalla).

Täydellinen aamun startti sisältää myös espresson tai cappuccinon, mikä johdattaakin meidät näppärästi seuraavaan aiheeseen.

Kahvi (caffè)

Kahviin liittyy Italiassa tiettyjä sääntöjä, joista tärkeimpiä on tämä: vaikutat todella, todella turistilta, jos juot cappuccinoa aamukymmenen jälkeen. Italiassa se on ainoastaan aamiaisjuoma. Myöhemmin aamupäivällä voit valita minkä tahansa muun kahvin, kunhan pidät mielessä, ettei maitoa saa käyttää paljoa.

Eräs ehdoton sääntö on myös se, ettei kahvia pidä milloinkaan tilata mukaan. Se on käytännössä synti maassa, jossa kahvikulttuuri on suuressa arvossa ja kahvittelu on aina merkittävä tapahtuma, toteutettiinpa se sitten ystävien tai sanomalehden parissa.

Huomaa myös, että jos tilaat yksinkertaisesti kahvin, saat espresson – siis noin kaksi kulausta sumppia. Nopea ja vahva energiatujaus toimii täydellisesti, mikäli nautit juomasi kahvibaarissa seisten. Joissakin paikoissa pöytään istahtamisesta seuraa itse asiassa palvelumaksu (koska tällöin juoma tarjoillaan sinulle). Ole siis tarkkana, jos olet halukas maksamaan ainoastaan kahvista.

Lounas (pranzo)

Italialaisten ruokavalio tavallisesti melko terveellinen, joten paikallisen keittiön kulmakiviä ovat erilaiset kasvikset ja liha. Lounas syödään yleensä yhden tai kahden aikoihin tähän vaikuttaa jonkin verran se, miten henkilö asuu ja työskentelee ja se on myös Italiassa useimmiten päivän pääateria. Jos aikataulu antaa myöten, lounas voi koostua kahdesta ruokalajista: ensiksi nautitaan pastaa ja sitten liha- tai kala-annos. Jos ruokailusta täytyy suoriutua vikkelämmin, homma hoituu salaatilla tai kerrosvoileivällä.

Vaikka italialaisilla on tapana nautiskella ateriahetkistä, tarjolla on myös noutoruokaa nimeltä pizza al taglio – pizzasiivuja, jotka on paistettu sähköuunissa. Ne eivät suinkaan ole sama asia kuin pyöreät, kiviuunissa paistetut pizzat. Erottelu saattaa kuulostaa turhalta tärkeilyltä, mutta uuni todella vaikuttaa siihen, miltä pizza maistuu.

Välipala (merenda) ja happy hour (aperitivo)

Lounaan jälkeen illallisaikaa täytyy odotella kuutisen tuntia, joten italialaisilla on tapana napata aterioiden välillä jotakin pientä syömistä. Tällaisia välipaloja kutsutaan nimellä merede, ja ne voivat olla joko aamu- tai iltapäivällä popsittavia, makeita tai suolaisia pikkusyömisiä (kuten hedelmiä, kovia biscotti-keksejä, suolakeksejä tai pizza al taglio -siivuja).

Jos vatsasi kurnii alkuillasta viiden ja kahdeksan välillä, pelastuksesi on aperitivo, jota voisi oikeastaan kutsua happy houriksi. Se muistuttaa pitkälti espanjalaisten tapaskulttuuria: ideana on mennä baariin tai ravintolaan, ostaa juomat ja napostella buffetista maksutonta, sormin syötävää pikkusapuskaa. Kun itse suuntaan ystävieni kanssa aperitivolle, jätän tavallisesti illallisen välistä, koska vatsan saa tarpeeksi täyteen pelkillä naposteltavilla.

Illallinen (cena)

Italialaisissa kodeissa illallinen tarkoittaa tyypillisesti pasta, lihaa ja kasviksia, ja se nautitaan kahdeksan paikkeilla. Illallinen ulkona ei ole mikään pikkujuttu – myöskään ruoan määrässä mitattuna. Lukuisat ruokalajit, viini, pitkät juttutuokiot ja viipyily ovat kaikki osa kuviota. Ruokalistoilla on yleensä tarjolla neljä ruokalajia, suunnilleen tähän tapaan:

Antipasto: Tämä tarkoittaa kirjaimellisesti “ennen (anti) ateriaa (pasto)”. Antipastona tarjoillaan tavallisesti juustoa, lihaa ja oliiveja. Suosittelen lämpimästi myös bruschettaa (lausutaan “brusketta”) eli grillattua leipäpalaa, jota tarjoillaan tomaatin ja oliiviöljyn kera. Se tekee makunystyrät onnellisiksi.

Primo piatto: Tämä tarkoittaa ensimmäistä (primo) ruokalajia (piatto), ja kyse on tyypillisimmin pastasta. Itse asiassa, unohda äskeinen – kyse on aina pastasta. Todella herkullisesta pastasta, joka tarjoillaan sen verran pienenä annoksena, että vatsaan jää tilaa myös seuraaville ruokalajeille. Pari ehdottoman tärkeää sääntöä pastan syömiseen: Älä ikinä leikkaa spagettia veitsellä pienemmiksi pätkiksi, äläkä käytä lusikkaa sen kieputtamiseen. Ikinä. Sinua on varoitettu.

Secondo piatto: Tämä on toinen (secondo) ruokalaji (piatto – huomaatko, alat jo päästä jyvälle italian kielestä!), jonka yhteydessä saadaan valtaosa aterian proteiinista. Tarjolla on tavallisesti liha- tai kala-annos, jonka höysteenä on pieni määrä vihanneksia. Italialaisista ruokalistoista löytyy usein contorno-osio, jonka alta voi valita toisen ruokalajin yhteydessä tarjoiltavat lisukkeet.

Pari sanaa pizzasta: Illallinen on todellisuudessa ainoa ajankohta, jolloin voit tilata kaikkien rakastaman, kiviuunissa paistetun pizzan. Jos ruokapaikkaa ei ole suunnattu turisteille, näitä taivaallisia herkkuja on tarjolla puoli seitsemän ja kymmenen välillä. Tärkeä huomio: Älä tilaa pizzaa ja lisukesalaattia. Pizzan voi parittaa antipaston tai jälkiruoan kanssa, muttei koskaan salaatin. (Popsi salaattisi lounasaikaan ja keskity illallisella nauttimaan pizzasta. Olethan Italiassa!) Toinen huomio: pizzan saa kaikin mokomin leikata siivuiksi ja syödä käsin.

Jälkiruoka (dolce)

Vihdoinkin, jälkiruoka! Sitä ennen on jo popsittu kolme tai neljä ruokalajia, joten jälkiruoat ovat Italiassa tyypillisesti melko keveitä. Sorbetto al limone (sitruunasorbetti) on tästä hyvä esimerkki, mutta henkilökohtainen suosikkini on tiramisù. Se valmistetaan latomalla kerroksittain tietynlaista kovaa, espressoon kastettua keksiä sekä makeutettua mascarponejuustoa, ja päälle sirotellaan kaakaojauhetta. Lopputuloksena on täydellinen sekoitus makeaa ja kermaista.

Illallisen jälkeen italialaisilla on myös tapana juoda digestiivi, kuten limoncello (sitruunalikööri) tai espresso, joka vauhdittaa suuren aterian sulattelua.

Kohosiko vesi kielelle? Ryhdy suunnittelemaan Italian-reissua!Tutustu tarkemmin

Jaa tämä artikkeli

Viimeisin artikkeli aiheesta: Kulttuuri