EF:n viimeisimmät tarinat matkustamisesta, kielistä ja kulttuureista
Menu

Pääsiäisen historia ja muita mysteereitä

Pääsiäisen historia ja muita mysteereitä

Pääsiäinen, englanniksi “Easter” – mikä se sellainen nimi on? Puput – miksi juuri puput? Ja miksi on värikkäitä pääsiäismunia? Pääsiäiseen liittyy aivan liian monia perinteitä, joiden syy on jäänyt kaikille epäselväksi. Mutta mepä emme pistä päätä pensaaseen kuin pupujussit, vaan selvitimme, mitä pääsiäisen historia pitää sisällään ja millaisia mysteereitä erikoislaatuisten juhlaperinteiden takaa oikein löytyy.

Pääsiäisen juuret

Kuten suurimmassa osassa maailmaa tiedetään, pääsiäinen on kenties tärkein juhla kristillisessä kalenterissa, ja sitä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Juhlintoja edeltää 40 päivän mittainen paasto, joka kuvastaa Jeesuksen erämaassa viettämää aikaa. Paaston aikana on tarkoitus keskittyä itsetutkiskeluun, ja se päättyy pääsiäissunnuntaihin.

Heprealaisessa Raamatussa juutalaiset kutsuvat pääsiäisen aikaan sijoittuvaa juhlaa nimellä pesah. Sen tarkoituksena on muistella juutalaisten vapautumista Egyptin orjuudesta.

Jos historiankirjoja selaa pidemmälle, voi kuitenkin huomata, että pääsiäisen ajankohtaa on juhlittu jo ennen nykyisten uskontojen syntyä. Pääsiäinen sijoittuu aina kevätpäiväntasauksen paikkeille, jolloin yö ja päivä ovat viimeinkin yhtä pitkiä. Pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa siis kevät, mikä on antanut syyn iloisille juhlinnoille.

On arveltu, että kevään juhlistaminen sai alkunsa muinaisena hengellisenä juhlana, jolla kunnioitettiin maan ja kuun kiertoa sekä vuoden ensimmäisten taimien ja kukkien kasvua talven kurittamasta maasta. On jollakin tapaa mystistä ja kiehtovaa, että pääsiäisellä on tälläinen yhteys auringon kiertoon ja planeetallamme kukoistavaan elämään, eikö totta?

Mistä tulee pääsiäisen englanninkielinen nimi “Easter”?

Nimi “Easter” on nykytiedon mukaan saanut innoituksensa Eostresta, esikristillisestä kevään ja hedelmällisyyden jumalattaresta. Hänestä kirjoitti yli 1 300 vuotta sitten Beda Venerabilis, ikivanha englantilainen munkki, jolla oli pitkä valkoinen parta. Mieleesi nousi juuri kuva professori Dumbledoresta, eikö vain?

Entä pääsiäispuput – mihin ne oikein liittyvät?

Vaikuttaa siltä, että puput ja jänikset ovat lähtöisin pakanallisista rituaaleista. Ne tiedettiin erityisen lisääntymiskykyisiksi eläimiksi, joten ne sopivat luontevasti juhlaan, jota vietettiin uuden elämän syntymisen kunniaksi. Saksalainen kansanperinne yhdisti jänöihin kristillisen ajatuksen ikuisesta elämästä, koska pienten pomppijoiden silmät ovat auki heti syntymästä lähtien. Tämän vuoksi väki uskoi, että ne ovat olleet “hereillä” ainiaan.

Pupuperinne kulkeutui Yhdysvaltoihin, kun saksalaiset siirtolaiset asettuivat Pennsylvaniaan 1700-luvulla. Myöhemmin syntyi ajatus suklaapupuista, joita tuotetaan USA:ssa nykyisin yli 90 miljoonaa kappaletta vuodessa.

Entäpä pääsiäismunat?

Munaisimme tämän artikkelin, jos emme käsittelisi myös sitä, miksi pääsiäiseen kuuluvat erottamattomasti juhlan soikeat symbolit: pääsiäismunat.

Pääsiäispupun tapaan myös muna edustaa uutta elämää, ja se on itse asiassa toiminut symbolina jopa elämän mysteerille. Munasta on käyty filosofisia keskusteluita jo antiikin Kreikassa, sillä ikiaikaisen kysymyksen “Kumpi tuli ensin, muna vai kana?” sutkautti aikoinaan itse Plutarkhos.

Myös pääsiäismunien maalaaminen liittyy uuden elämän juhlistamiseen, ja se on jälleen perinne, joka on saanut alkunsa jo ennen kristinuskoa. Munien koristeleminen kuuluu nimittäin muinaiseen persialaiseen uudenvuodenjuhlaan, joka tunnetaan nimellä nowruz.

Jotta päästään suklaamunien aikaan, täytyy tehdä muutaman vuoden pikakelaus lähemmäksi nykypäivää. Ensimmäiset suklaamunat putkahtivat ulos teollistuneen Britannian tehtaista vuonna 1873, ja siitä lähtien näihin suklaisiin herkkuihin on suhtauduttu melko hullaantuneesti. Italiassa valmistettiin vuonna 2011 maailman korkein suklaamuna, joka ylsi 10,39 metriin ja painoi huikaisevat 7 200 kiloa – siis enemmän kuin täysikasvuinen norsu.

Mielikuva jättimäisestä suklaamunasta ja sen hotkimisesta onkin mainio päätepiste katsauksellemme pääsiäisen historiaan. Nautinnollista pääsiäistä!

Tahtoisitko kokea seuraavan pääsiäisen ulkomailla?Tutustu tarkemmin

Jaa tämä artikkeli

Viimeisin artikkeli aiheesta: Kulttuuri